Lainsäädäntöprosessi
Lainsäädäntöprosessi aloitteesta valmiiksi laiksi on monivaiheinen. Kun hallitus haluaa ottaa käyttöön uuden lain, sen säätämisprosessi voi olla seuraavanlainen:
Komitea saa tehtäväkseen toteutettavan lain edellytysten selvittämisen. Komitea saa komitean ohjeet, toimintaohjeet, joiden puitteissa se työskentelee. Kun komitea on saanut työnsä valmiiksi, se laatii raportin, joka julkaistaan julkaisusarjassa Valtion julkiset komiteanmietinnöt (SOU). Raportti lähetetään lausuntokierrokselle määrätyille viranomaisille ja tahoille näiden lausuntoa varten sekä Lakineuvostolle, joka tarkastaa sen juridisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen hallitus laatii esityksen valtiopäiville. Esitys käsitellään sitten valtiopäivien valiokunnassa, joka antaa lausuntonsa siitä. Sitten valtiopäivät äänestävät esityksestä, ja jos se hyväksytään, voidaan uusi laki sisällyttää Ruotsin säädöskokoelmaan SFS.
Hallitus jättää valtiopäiville vuosittain noin 200 esitystä. Jotkut esitykset voivat olla ehdotuksia täysin uudeksi lainsäädännöksi, mikä vaatii laajan käsittelyn ja poliittisen keskustelun ennen kuin valtiopäivät voi päättää asiassa. Toisissa esityksissä taas saattaa olla kyse jo voimassa oleviin lakeihin tehtävistä suuremmista tai pienemmistä muutoksista tai eri suuntalinjoihin liittyvistä esityksistä.
Jotkut Ruotsissa sovellettavat lait on säädetty Euroopan unionin puitteissa. Määrätyt EU:n puitteissa lainvoiman saaneet lait tulevat suoraan voimaan Ruotsissa ilman hallituksen päätöstä asiassa. Toisten lakien taas on käytävä läpi koko Ruotsin lainsäädäntöprosessi.
Ruotsin perustuslaeilla on erityisasema lainsäädännössä eikä niitä voida muuttaa yhtä helposti kuin muita lakeja. Perustuslait sisältävät hallitusmuotoon ja demokratiaan, sananvapauteen, painovapauteen ja kruununperimysjärjestykseen liittyviä määräyksiä. Perustuslain muuttamiseksi tarvitaan kaksi valtiopäiväpäätöstä. Päätösten välissä on toimitettava valtiopäivävaalit. Perustuslait ovat etusijalla kaikkiin muihin lakeihin nähden eikä mikään muu laki saa olla ristiriidassa perustuslakien kanssa.
Ruotsin neljä perustuslakia:
-
Vuoden 1974 hallitusmuoto
sisältää Ruotsin valtiojärjestyksen, hallituksen työskentelyn, Ruotsin kansalaisten perusvapauksien ja
-oikeuksien sekä valtiopäivävaalien toteuttamisen perusteet. - Vuoden 1810 kruununperimysjärjestyksessä säädetään Ruotsin kruunun periytymisestä, eli siitä, kuka on valtionpäämies kuningas tai kuningatar.
- Vuoden 1949 painovapausasetus sisältää mm. painovapautta ja julkisten asiakirjojen saatavuutta koskevat säännökset.
- Vuoden 1991 sananvapausperustuslailla säädetään sananvapaudesta radiossa, televisiossa, elokuvissa ja muissa vastaavissa tiedotusvälineissä.
