Ruotsin hallitusjärjestelmä

Ruotsin hallitusjärjestelmä-esitteessä selostetaan hallituksen kanslian työtä laajemmasta näkökulmasta. Siinä kerrotaan muun muassa kanslian eri yksiköiden asemasta Ruotsin hallinnossa, suhteista valtiopäiviin ja hallituksen asemasta EU-yhteistyössä.

  • Esitteestä voi myös lukea lainsäädäntöprosessista, budjettiprosessista ja valtion viranomaisten hallinnosta. Mukana on sanasto, jossa selostetaan tekstissä esiintyvät hankalammat sanat.

  • Lisätietoa ruotsin kielellä saa vihreästä osiosta Så styrs Sverige.

  • Ruotsin kansa valitsee joka neljäs vuosi edustajansa valtiopäiville. Valtiopäivät valitsevat pääministerin, joka muodostaa hallituksen.

  • Hallituksen kanslia ja ministeriöt

    Hallituksen kanslia koostuu valtioneuvoston valmistelukansliasta, kahdestatoista ministeriöstä sekä hallinto-osastosta.

  • Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä

    Ruotsi on demokraattinen maa, jossa on parlamentaarinen hallitusjärjestelmä, joten kaikki julkinen valta on peräisin kansalta. Joka neljäs vuosi järjestettävät yleiset valtiopäivävaalit on tärkein osoitus tästä.
    Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen. Näiden lisänä on myös Euroopan taso, jonka merkitys on kasvanut Ruotsin liityttyä EU:hun.

  • Hallituksen ja hallituksen kanslian työ

    Hallituksen kansliaa johtaa hallitus, ja kanslia on siten poliittisesti ohjattu organisaatio, jossa hallitus määrää kanslian toiminnan linjaukset ja kysymysten tärkeysjärjestyksen.
    Viikoittain pidettävissä hallituksen kokouksissa hallitus tekee yhteiset ja kollektiiviset päätökset kaikissa asioissa.

  • Budjettiprosessi

    Keväällä jätetään kevätbudjettiesitys ja syksyllä hallituksen budjettiesitys.

  • Lainsäädäntöprosessi

    Hallitus jättää valtiopäiville vuosittain noin 200 esitystä. Jotkut esitykset voivat olla ehdotuksia täysin uudeksi lainsäädännöksi. Toisissa esityksissä taas saattaa olla kyse voimassa oleviin lakeihin tehtävistä muutoksista. Lainsäädäntöprosessi aloitteesta valmiiksi laiksi on monivaiheinen.
    Ruotsilla on neljä perustuslakia, joissa säädetään, miten maata on hallittava.

  • Viranomaistoiminnan julkisuus?

    Julkisuusperiaate on Ruotsin kaltaisen demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Sen mukaan viranomaisten toiminnan on mahdollisimman suuressa määrin perustuttava avoimuuteen.

  • Ihmisoikeudet Ruotsissa

    Ruotsissa ihmisoikeudet turvataan muun muassa hallitusmuodossa, joka on yksi Ruotsin neljästä perustuslaista.
    Asiamiesjärjestelmä, joka on Ruotsin esimerkin mukaan otettu käytäntöön monessa muussakin maassa, on tärkeä julkisen sektorin avoimuuden varmistamisessa.

  • Työryhmät ja komiteat

    Jotkut hallituksen käsiteltäviksi tulevat asiat ovat vaikeammin ratkaistavissa kuin muut, ja ne on siksi valmisteltava perusteellisesti ennen kuin voidaan laatia esitys, jonka pohjalta valtiopäivät tekee päätöksen.

  • Viranomaiset

    Kukin ministeriö vastaa oman toimialansa piiriin kuuluvien valtion viranomaisten toiminnasta. Viranomaisten tehtävänä on soveltaa hallituksen ehdottamia ja valtiopäivien päätöksellään vahvistamia lakeja ja toimia niiden mukaisesti.

  • Ruotsi ja EU

    Ruotsi liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi 1. tammikuuta 1995. Jäsenyys merkitsee muun muassa sitä, että määrätyt aiemmin valtakunnallisella tasolla tehdyt päätökset nyt tehdään EU-tasolla.

  • Yhteystiedot ja käyntiosoitteet

    Puhelin, osoite, aukioloajat, sähköposti